Torstaina 8.10.2009

KUVA: Tiiviseen torstaipäivään mahtui myös ihanaa auringonpaistetta (Arja Pyykkö).

Vierailu Hampurin Suomi-talossa ja Suomen pääkonsulaatissa 8.10.

Vierailimme Hampurissa niin kutsutussa Suomitalossa, jolla on pitkät perinteet kaupungissa asuvien suomalaisten sekä suomalaisten yritysten tukikohtana toimimisessa. Vuodesta 1966 lähtien pääkonsulaatin kanslia on sijainnut tässä talossa. Talo sijaitsee erittäin keskeisellä ja näkyvällä paikalla keskustan sisäjärvien Aussenalsterin ja Binnenalsterin rannalla - vilkkaasti liikennöityjen Kennedy-sillan ja Lombard-sillan länsipäässä. Aiemmin talossa on ollut paljon suomalaisia yrityksiä ja suomalainen ravintolakin. Nyt jäljellä on enää vain muutama yritys mm. UPM-Kymmene. Hampuri on Saksan Mediametropoli, siksi alue on Suomen paperinviennille tärkeä markkina-alue.



Juuri virassaan aloittanut pääkonsuli Erja Tikka kertoi monipuolisesti Suomi-talon toiminnasta ja sen vaiheista. Pääkonsulaatti on toiminut Hampurissa vuodesta 1918 ja se on itsenäinen UM:n alaisuudessa toimiva virasto, eikä se kuulu esim. Berliinin suurlähetystön alaisuuteen. Konsulaatin henkilökuntaan kuuluu 6 päätoimista suomalaista, kaksi saksalaista työntekijää ja kaksi harjoittelijaa.

Konsulaatin toimialueeseen kuuluu viisi pohjoisinta Saksan osavaltiota. Tehtävänä on

1. Suomen edun ja


2. suomalaisten edun valvonta.

Suomen edulla tarkoitetaan viennin edistämistä, kulttuurityötä, tiedotustoimintaa, ja raportointia Pohjois-Saksan alueen asioista Suomeen. Meripolitiikan merkitys on ollut kasvussa sillä 80 % Suomen ulkomaankaupasta kulkee Itämeren kautta. Itämeren kaasuputken rakentamista pidetään Saksassa itsestäänselvyytenä, vaikka sitä Suomessa käsitellään vielä ehdollisena asiana.

Suomalaisten edun valvonta tarkoittaa alueella pysyvästi asuvan 4000 suomalaisen sekä tilapäisesti asuvan noin1000 suomalaisen asioiden hoitamista. Avohoidon lisääntymisen takia uutena ilmiönä on se, että Euroopassa kiertää sairaita ihmisiä, jotka tarvitsevat usein myös apua. Passeja myönnettiin viime vuonna 450, lisäksi hoidetaan maistraatti- ja notariaattiasioita. Konsulaatti järjestää myös vaalit.

Tärkeimpinä yhteistyökumppaneina on kunniakonsulaatit, merimieskirkko, Lyypekin Suomikoti, Kirkon naapuriapuverkosto, Hampurin suomalais-saksalainen kauppakilta, sekä ystävyysseurat, ja yliopistojen suomen kielen laitokset.

Kysyttäessä tärkeimpiä Suomea koskevia uutisaiheita, kertoi pääkonsuli, että vaalirahakohusta ei ole uutisoitu ollenkaan. Bochumin tehtaan lopettaminen on vaikuttanut Nokian imagoon Saksassa haitallisesti. PISA -tutkimus on edelleen paljon esillä, sillä Saksa oli maatilastossa sijoilla 21. ja 23 28 maan joukossa.

Saksalainen koulujärjestelmä on huomattavasti suomalaista mutkikkaampi, koska esim. koululainsäädäntö vaihtelee osavaltiosta toiseen. Tulkinta Suomen menestyksestä on ollut, että ehkä yhtenäiskoulu on osoittautunut Suomelle hyväksi, mutta Saksaan se ei sovi. Nyt Saksassa on siirrytty entisestä kolmen rinnakkaisesta koululinjasta kahteen. Erikoiselta kuulosti se, että oppilaan tulevaisuudesta eli koulutuslinjan valinnasta päättää opettaja, eikä vanhemmat. Vanhemmat ovat osoittaneet mieltään tätä päätöstä vastaan. Päätöksen tarkoituksena on rohkaista osaavia alemmista sosiaaliluokista tulevia oppilaita sosiaaliseen nousuun.

Muutoin Saksassa uutisointia viime aikoina hallinnut vuosiin 1939 ja 1989 liittyvät vuosikymmenjuhlat. Tällä tavoin hoidetaan Vergangensbewältigungia eli menneisyydenhallintaa.

Pääkonsulimme mielestä Kielten opiskeluun kannattaa panostaa. Englanti ei saa olla ainoa "vieras" kieli, jota opiskelemme. Itse asiassa englantia ei enää edes taideta pitää vieraana kielenä vaan sen osaaminen alkaa olla itsestään selvyys. Saksa on suurin/toiseksi suurin maa, jonka kanssa Suomi käy kauppaa. Siksi esimerkiksi saksan opiskelulla on valtavaa lisäarvoa koko Suomen kannalta


Hampurin merimieskirkko (vt. johtaja Heikki Huttunen)


Hampurin merimieskirkko on perustettu 50-luvulla ja se sai nykyiset tilansa vuonna 1966. Päärahoittajana oli Wihuri -säätiö. Päätoimisia työntekijöitä on johtajan lisäksi kaksi sosiaalikuraattoria sekä neljä vapaaehtoistyöntekijää.

Merimieskirkko on perustettu sosiaalista ja kirkollista toimintaa Hampurin satamassa poikkeaville merimiehille. Nykyään merimiehiä ei ole enää niin paljoa, sillä laivat on automatisoitu ja pysähdykset satamissa jäävät lyhyiksi. Nykyään merimieskirkko toimii samalla Hampurissa asuvien suomalaisten kokoontumispaikkana. Toiminta on varsin vilkasta ja monipuolista. Merimieskirkon yhteydessä toimii mm. kielikoulu, jossa käy 50-60 lasta, suomi-tavaroita myyvä kauppa, kirjasto ja tietysti sauna. Erilaisina toimintamuotoina järjestetään mm. partiotoimintaa lapsille ja työpajatoimintaa aikuisille.

Vuosibudjetti on 5,5 miljoonaa euroa. Suuri osa toimintatuesta saadaan valtiolta, omarahoitusosuus on noin 40 % . Pääosa tästä tulee vuosittain järjestettävistä joulumyyjäisistä, joissa käy ostoksilla 10-20.000 asiakasta!

Yhteistyötä tehdään aivan lähellä olevien muiden Pohjoismaiden merimieskirkkojen
paikallisten seurakuntien, Suomen pääkonsulaatin kanssa.

Hampurin merimieskirkkoon ovat kaikki tervetulleita, se tarjoaa vierailijalle myös mahdollisuuden edulliseen majoitukseen, kunhan ottaa ajoissa yhteyttä.